Kerroin Tommille eilen että mitä rajatilapersoonallisuus tarkoittaa. Musta tuntuu että se ei tajunnut. Eikä aina toista tarvitsekkaan tajuta, ei kokonaan. Se yritti saada mut puhumaan enemmän mun tunteista. Mun tunteet tarkoittaa sitä mitä mä ajattelen sen tunteista. Sanoin ajattelevani sitä miltä siitä tuntuu. Tommille tuli siitä hyvä mieli. Tommi kiitti minua illalla viisi kertaa siitä kuinka kiltti ja hieno mies olen. Minä sain raivokohtauksen ja sanoin aikuisten kielellä että Tommi on iso kakkapää joka suhtautuu muihin ihmisiin alentavasti. Se on minun mielisairauteni joka saa minut sanomaan tuollaisia asioita.
Kello on kolme yöllä, minua väsyttää ja raivostuttaa, kaikessa on aina kyse Tommista ja siitä miltä siitä tuntuu. Minä voin saada oksennuskohtauksen koska tulen mustasukkaiseksi siitä että Tommi on salaisesti rakastunut ystäväänsä, ja se ilmaisee sen ostelemalla sille samanlaisia vaatteita kuin itselleen - minä tiedän että minun mustasukkaisuuteni johtuu siitä että minun päässäni tapahtuu asioita jotka eivät ole Tommin syytä. Jos minä puhun menneisyydestäni päihteitten liikakäyttäjänä, enkä muista olla todella häpeissäni, Tommin valtaa suunnaton ahdistus joka on lähtöisin minusta. Minä paskon hänen arvomaailmansa päälle, minä paskon menneisyydelläni hänen perheensä hänelle opettamien arvojen päälle.
Minä sanon Tommille että minua huolestuttaa se määrä idiootteja joita hän tapaa päivittäisessä elämässään. Minä sanon niin koska minä olen hullu. Tommissa asuu epävarmuus jota työstetään toisia alentamalla. Minä en halua olla alennettavana. Tommikaan ei halua. Minä sanon etten jaksa enää yhtään enempää ja haistatan Tommille vitut, niin aikuisesti kuin vain vitun voi toiselle haistatuttaa. Tommi menee nukkumaan. Minä käyn kaikkea läpi ja huomaan että Tommi olikin todella herttainen, eikä yhtään alentava, ja että minä kävin aivan erillaista keskustelua kuin hän.
Pyydän anteeksi Tommilta että ylireagoin. Tommia pelottaa ja ahdistaa kaikki mitä hänelle on viimeyönä sanottu. Tommia ahdistaa se että olen haukkunut hänet lyttyyn. Selitän Tommille rauhallisesti, että Tommi on minulle tärkeä, ja että pidän Tommista, mutta en pidä hänen tavastaan pitää suurintaosaa muista ihmisistä idiootteina. Tommi ei ymmärrä. Minun tehtäväni ei ole pelastaa Tommia itseltään. Minä en aivan pysty pelastamaan Tommia minultakaan. Minä olin todella ilkeä ja sanoin pahasti. Mutta en pyytänyt sanomaani anteeksi, pyysin anteeksi sitä että aloitin ja irtosin henkseleistäni ihan tyhjästä. Sanon Tommille että sen täytyy muistaa että mä oikeasti pidän siitä todella paljon, ja se että Tommi rupeaa varovaiseksi ei auta meitä kumpaakaan. Minä en voi koskaan oppia hallitsemaan tunteitani jos en koskaan saa tuntea mitään.
Minusta tuntuu että Tommilla taitaa olla rajatilapersoonallisuus. Suurimmalla osalla päivittäisessä elämässä tapaamistani ihmisistä on.
